Näytetään tekstit, joissa on tunniste ajankohtais kuva. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste ajankohtais kuva. Näytä kaikki tekstit

tiistai 2. kesäkuuta 2015

Lain varjolla

Pilapiirros, Ilta-Sanomat 30.5.2015.



Viikonlopun Ilta-Sanomissa (30.–31.5.2015) oli pilapiirros, jossa rinnastettiin huumepoliisi Jari Aarnion toimet tv-sarjaan The Shield – Lain varjolla.
Toistaako elämä fiktiota, vai osuuko fiktio tässä poikkeuksellisen hyvin kohteeseensa? Onko Vic Mackey Aarnion esikuva, vai pelottavan tarkka heijastuma?


Idealuonnoksia. Lyijykynä paperille, A4.


Idea Aarnion rinnastamisesta tv-sarjaan oli sangen selkeä. Tein sen perusteella kuitenkin kaikkiaan kuusi erilaista idealuonnosta, joissa samaa aihetta visualisoidaan hiukan eri tavoilla. Kaikissa idean kärkeä rakennetaan hiukan eri kautta, mutta päädytään suunnilleen samaan lopputulokseen.
Mietin vaihtoehtoja, joissa näytetään Aarnio soittamassa puhelua tai kommentoimassa asiaa muulla tavoin. Nämä kaikki vaihtoehdot olivat kuitenkin visuaalisesti aika staattisia – niissä kuva-aiheena oli lähinnä "puhuvia päitä".


Idealuonnos. Lyijykynä paperille, 7 x 9 cm.


Päädyin kuvavaihtoehtoon, jossa ollaan puhelinlinjan toisessa päässä ja näytetään sarjan tv-studio. Näin piirroksen kuva-aiheeseen saatiin enemmän eloa ja yksityiskohtia.
(Ja myös: The Shield -sarja päättyi vuonna 2008, joten sitä ei tehdä enää. Piirroksen kerronnallinen logiikka siis tavallaan on, että kuvan tapahtumat sijoittuisivat sarjan tekoaikaan, noin kymmenen vuoden taakse, jolloin kuvaukset olivat vielä käynnissä – ja Aarnio oli vielä vapaalla jalalla soittelemaan puheluita.)


Valmiin kuvan lyijykynäluonnos. 24 x 38 cm.


Piirtäessäni tv-studiota en malttanut aluksi olla hahmottelematta mukaan sisäpiirin vitsiä, lähinnä itselleni. Olen viime aikoina katsonut dvd:ltä uusintana vuosituhannen vaihteen sketsisarjaa Pulkkinen. Sen yhtenä hahmona on kiroileva äänimies Esko. Yritin luonnostella Eskoa mukaan kuvan taustalle,  mutta en oikein saanut sitä sovitettua mukaan, joten kuvan layoutin kokonaisedun nimissä jätin sitten lopulta äänimiehen pois.


Valmis tussipiirros. Sivellin ja pullomuste paperille, 24 x 38 cm.

*  *  *

A cartoon for Ilta-Sanomat (May 30) commenting on how the chief of the Finnish drug police has basically been doing a real-life re-enactment of the tv show The Shield.

torstai 23. huhtikuuta 2015

Kaksi piirrosta vaaleista

Pilapiirros, Ilta-Sanomat 18.4.2015.

Pilapiirros, Ilta-Sanomat 18.4.2015.


Vaaliviikonloppuna 18.–19.4. minulla oli Ilta-Sanomissa kaksi piirrosta. Tiesin ennakolta, että tarjolla oleva tila oli matala ja leveä, joten päätin tehdä kaksi erillistä kuvaa, mutta että niiden olisi oltava kuvallisesti tarpeeksi selkeitä, jotta niistä saisi selvää myös pienessä koossa.


Idealuonnos. Lyijykynä paperille, 7 x 9 cm.


Toisen piirroksen idea saapui aika lailla valmiina. Toista piti hiukan enemmän kehitellä.
Kuten idealuonnoksille aika usein käy, päätin kääntää toisen kuvan peilikuvaksi siitä, mitä se oli ensimmäisessä luonnoksessa.


Kaksi idealuonnosta, kumpikin noin 7 x 8 cm.


Katsoin pari mallikuvaa siitä, millainen on darts-heittäjien asento. Kaikissa kuvissa heittäjä katsoi vasemmalle. No niinpä tietysti: sillä tavalla oikeakätinen heittäjä on kameraan päin, toiseen suuntaan heitettäessä hän olisi katsojaa kohden selin. Käänsin siis kuvan toisin päin, jotta asetelma olisi lajille enemmän tyypillinen.


Luonnoksia mallikuvista.


Oikeassa darts-heittoasennossa tikka on kämmenen sisällä. Mutta tässä minulle tuli huoli piirroksen pienestä julkaisukoosta. Koska tikka on siinä kuvan olennaisin juju, pelkäsin, että oikeaoppisesti kämmenen sisälle sijoitettuna se ei ehkä rekisteröityisi katsojan silmään tarpeeksi tehokkaasti. Ajattelin, että jos tikan silhuetti piirtyisi kuva-alan taustaa vasten, se ehkä hahmottuisi paremmin. Joten siis tutkimustyön tulos oli piirtäjälle tyypillinen: lopulta lähdekuvat oli heitettävä hiiteen ja rakennettava sen sijaan hatusta pilakuva-asento, joka ei vastaa todellisuutta...


Valmis lyijykynäluonnos, 17 x 28 cm.

Valmis tussipiirros, 17 x 28 cm.


Tällä kertaa kummassakin piirroksessa siirsin vielä hieman kuvien asettelua tussausvaiheessa valopöydällä.


Valmis lyijykynäluonnos, 17 x 28 cm.

Harmaasävyskannaus valmiista tussipiirroksesta ennen korjauksia, 17 x 28 cm.


Tarkoitukseni ei ollut tehdä kuviin sen tyyppisiä roiske-efektejä kuin joissain edellisissä piirroksissa on ollut. Mutta lopulta päädyin toisessa piirroksessa niitä kuitenkin käyttämään. Koska en ollut siihen varautunut, en ollut käyttänyt tälle välineelle parasta mahdollista paperia: niin ronskiin tussin ja valkoisen guassin käyttöön se oli vähän liian heppoista. Tussi imeytyi paikoin paperin läpi ja se uhkasi kupruilla.
Tällä kertaa päällimmäisin tekstuurikerros on tehty töpöttelemällä valkoista guassia paperille sienen avulla.


*  *  *


Two cartoons for the election weekend Ilta-Sanomat (Apr. 18–19).

keskiviikko 3. joulukuuta 2014

Ritari Ässän auto, ennen ja nyt


Pilapiirros Ilta-Sanomissa 22.11.2014.

Marraskuun alussa uutisoitiin laajalti Berliinin muurin murtumisen 25-vuotispäivästä ja siihen liittyvistä juhlallisuuksista. Niin laajalti, että esiin kaivettiin jälleen, vaihtelevalla ironisuusasteella, kuinka David Hasselhoff vaikutti muurin murtumiseen. Ainakin omasta mielestään.
Berliinin tapahtumat kun sattuivat sijoittumaan samoihin aikoihin kun Hasselhoffin laulu-ura ja hänen tunnetuin biisinsä oli... "Looking for Freedom". Uuden vuoden aattona 1989 Hasselhoff piti konsertin Berliinissä, jossa lauloi kappaleen muurilla.
Tästä saivat alkunsa lukuisat "Hasselhoff on valtavan suosittu Saksassa" läpät.
Yhden tarinan mukaan joitain vuosia sitten Hasselhoff oli tarjonnut joitain muistoesineitä berliiniläiseen museoon, koska oli ollut osallisena muurin murtumisessa. Berliiniläisten reaktio oli ollut lähinnä "ai, olitko?"


Idealuonnos. Lyijykynä paperille, n. 5 x 7 cm.

Sain näitä miettiessäni todella pöhkön piirrosidean ja luonnostelin sen nopeasti talteen. Ensin ajattelin, että taisi olla liian hölmö juttu piirrettäväksi, mutta sitten huomasin palaavani yhä uudelleen sen ääreen ja hihitteleväni itsekseni. Totesin, että ei se nyt voi olla pilakuvalle huono merkki että tekijää naurattaa, joten päätin tehdä kuvan valmiiksi.
Kuten tavallista, alkuun päästyäni upposin piirroksen nyhräämiseen todella syvälle ja väkersin sen täyteen yksityiskohtia. Piirsin kuvaan itäpuolelle Trabantin ja tein sen näyttämään korostetun pieneltä jenkkikaaraan verrattuna. Piirsin vielä taustalle berliiniläisiä taloja... ja siinä vaiheessa kuva olikin jo niin täynnä tavaraa, että uhkasi käydä sekavaksi. Värittäminen kestikin sitten tavallista pitempään, kun kuvaan piti uudelleen saada jotain selkeyttä.

Tussipiirros paperille, 28 x 17 cm.

No niin. Ollaanpa sitten alun ironisoinnin jälkeen rehellisiä. Luonnollisestikin suurin ilo tätä piirrosta tehdessä oli päästä hyvällä syyllä piirtämään Ritari Ässän auto.
Olen ikäluokkaa, joka meni kouluun syksyllä 1984. Meille Ritari Ässä oli välituntileikeissä ainakin hetken aikaa ihan vilpittömästi ja puhtain sydämin aika kova juttu. (Päähuomio ja innostus taisi keskittyä siihen puhuvaan autoon). Sarjan diddidi-dii tunnaria rallateltiin pitkin pihoja.
Mutta hassua kyllä, tajusin merkittävimmän yhteyden, vasta kun olin jo piirtänyt kuvan valmiiksi. Mieleen tuli, että hetkinen: minähän olen piirtänyt tätä autoa ennenkin.
Tein ensimmäiset itse muistamani sarjakuvat vuonna 1986. Aloin piirtämään yksittäiskappaleena omaa sarjakuvalehteä. Sitä valmistui vuoden aikana viisi numeroa. Vuoden päätösnumerossa alkaa "uutena sarjana" Ritari Ässä.
Kiinnittäkää huomiota kuvaan auton sisältä. Siihen on poimittu kojelaudan jännimmät jutut: tv-ruutu ja merkkivalo, joka vilkkui auton puhuessa.


8-vuotiaana piirtämäni Ritari Ässä -sarjakuva. Sivukoko A5.

Tarinalle tuli vielä yllättävämpi jälkikirjoitus. Olen tässä blogissa kirjoittanut sekä omista piirroksistani, että keräilyharrastuksistani. Tämä esimerkki osoittaa, kuinka läheisesti ne voivat kietoutua yhteen.
Olen aina ollut aktiivinen elokuvamusiikin harrastaja. Joten tehdessäni tätä piirrosta Ritari Ässän tunnari soi luonnollisestikin päässäni taukoamatta. Lopulta minun oli kaivettava se esiin YouTubesta.
Videossa oli kommentti, joka kiinnitti huomioni: "Säveltäjä Stu Phillips, tänään 85 vuotta!"
Yllätyin, että todellako, niin vanha. Etsin tekijästä lisää tietoa. Vaikka olinkin kuullut nimen aikaisemmin, en ollut hahmottanut, että kyseessä on sama henkilö, joka on tehnyt myös toisen, hyvin erilaisen, ikonisen tv-tunnarin, Taisteluplaneetta Galacticaan. Etenkin yllätti, että omaan aikaansa niin uusmuotisen syntikka-pop-biisin säveltäjä oli jo sen tehdessään yli viisikymppinen.
Säveltäjälle löytyi jopa omat vanhat nettisivut, mutta niitä oli viimeksi päivitetty vuonna 2011. Ei näyttänyt hyvältä. Taisi olla jo liian myöhäistä tavoittaa tätä vanhaa herraa.
Laitoin kuitenkin piruuttani sähköpostia – ja herra vastasi jo parin tunnin päästä.
Kysyin nimmaria (nettisivut olivat tarjonneet signeerattuja Knight Rider -soundtrack-levyjä, mutta ne olivat loppuneet). Säveltäjä sanoi, että hänellä on vielä tunnarin nuotteja jäljellä. Semmoisen hän voisi lähettää – jos minä toimittaisin hänelle palautuskuoren ja postimerkit.




Ei mennyt kuin seuraavaan aamuun, kun selailin uutisotsikoita ja siellä oli kuolleita-osastossa: Ritari Ässän ja Taisteluplaanetta Galactican... tuottaja, Glen A. Larson! Sydämeni hypähti melkoisesti lauseen alusta: ei voi olla totta, näinkö kävi, mikä ajoitus...
Larson on kylläkin merkitty myös tunnaribiisien toiseksi tekijäksi, mutta minulle ei ole selvinnyt, osallistuiko hän oikeasti aktiivisesti niiden tekoon, vai halusiko vain päästä osalliseksi rojalteista, kuten teki Star Trekin Gene Roddenberry, änkemällä oman sarjansa tunnariin sanoituksen, jota ei missään koskaan käytetty.

* * *

Cartoon in Ilta-Sanomat, Nov. 22, 2014.

I did this cartoon to commemorate the 25th anniversary of the fall of the Berlin Wall... but also, really, to get a chance to draw the Knight Rider car. I had already drawn comics about it when I was 8 years old.